Siitähän se alkoi, kun aikoinaan ostin auton ja työmatkapyöräilyt yms jäi. Hiljalleen sitä alkoi tulemaan...

Seuraavaksi tapasin elämäni miehen, joka pitää hyvästä ruoasta. Oli mukava kokkailla, kun kerrankin joku sitä arvosti. Ex oli sellainen kukkakeppi, joka eli lähinnä tupakalla ja silloin tällöin söi ranskalaiset makkaranpalasilla. Ja kun seurustelin exän kanssa sain jatkuvasti huomautuksia painostani. Nyt jälkikäteen ajatellen mitään huomauteltavaa ei todellakaan ollut, olin laskennallisesti täysin ihannepainossani!

Viimeinen pisara mahan muodostumisessa olivat raskaana olemiset. Kaksi onnistunutta (tyttö ja poika) ja 3 keskenmenoa, mutta raskaanahan sitä silloinkin ollaan. Toinen lapsi syntyi syksyllä ja täytyy myöntää, että edelleenkin käytän mammahousuja, kun eivät purista tätä röllömahaa ikävästi  Ruoka siis maistui ja se näkyy edelleen...